Täällä poetaan heppakriisiä. Tätä minä vähän pelkäsinkin kesällä, kun allekirjoitin nimeni tilan ostopapereihin. Että annan pikkurillin hevoselämälle ja se hotkaisee koko käden.

Päätallissa asustelee monta nuorta oppilasta ja vanha kisaponikin. Aitassa minulla on kaunis täydellinen suomipoika ja kivoja vuokralaisia. No mut ku tahtois lisää..

Hilpan kanssa pitäisi käydä vielä yhdellä ratsastustunnilla Metsälammen Ratsutilalla heti kun aikatauluihin sopii, niin saadaan tammalle yksi ratsastuskurssimerkki. Vanjaa pitäisi ratsastaa monta kertaa viikossa monipuolisesti ja Aadaakin olisi hyvä muistaa lenkittää. Lakun terveys on vähän kiikunkaakun jalkavaivojen ja mystisen pukittelun vuoksi. Niin että onhan tässä työmaata. Mut ku tahtois vielä jotain..

Mikko ja äiti ovat ainakin toistaiseksi pudistelleet päitään minun pihattoajatukselleni. Olen alkanut unelmoida pihatosta, jossa nuorten olisi hyvä kasvaa. Haluaisin lisää vuonohevosia, lisää suomenhevosia, lisää shetlanninponeja. Kaikkeahan minä en voi saada, sehän nyt on ihan selvää. Mut kun naiivisti ajattelee niin kyllähän ne kaikki siellä pihatossa menis..

 

katriinantarhat.jpg
Viiman peppu ja lumisia maisemia. Onhan nääkin ihan okei. Mutkun ehkä vois saada vielä lisää jotakin?
 
Ajatusleikkejä tässä on siis leikitty joululomat ja tammikuun alut. Onneksi minulla on järjen ääniä täällä, niin ei mene aivan hulluksi koko touhu. Oikeastihan minulla on kädet täynnä töitä ja mikäli hevosia olisi nykyistä vähemmän, voisin antaa entistä enemmän aikaani ja jaksamistani jokaiselle. Mutta jos minulla olisi apujoukkoja ja enemmän hevosia, kaikki pysyisi ennallaan vai mitä?
 
Yllätyin, että tämä hevoskuume iski näinkin nopeasti. Olen kyllä hyvin tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta jotenkin sitä kaipaa jotakin. Ehkä minussa todella on heräämässä se hevoskasvattaja, jolla on paljon projekteja kesken ja pihatto täynnä nuoria.
 
Onneksi en vielä tiedä mitä haluan tehdä. Se on lohduttavaa, sillä ymmärrän nauttia nyt tästä tammikuusta, näistä hevosista, tästä näin. Mielenkiintoista on myös se, että minulla on ehkä mahdollisuus ryhtyä aktiivisemmaksi hevoskasvattajaksi vuosien vieriessä. Ja shetlanninponeja, niitä mahtuu kyllä ja varsinkin pihattoon!