Meidän Alpo lähtee vielä ennen joulua Runorannan tallille makustelemaan ratsun elämää. Alustavasti helmikuulle saakka sovittu ylläpito on meille suuri helpotuksen huokaus, sillä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Alpo on nyt jäämässä täysin meidän omistuksemme, joten siitä saataisiin jotakin irti, olisi ponin hyvä olla ratsukoulutettu. Veera joutuu lopettamaan tallihommat meillä emmekä ole ainakaan vielä löytäneet toista ratsastajaa ponille.
 

Runorannassa Alpoa odottaa kaksi näppärää pikkutyttöä ja tietenkin aikuiset vastuuhenkilöt. Meiltä lähtee matkaan fiksu nuori pojankloppi, jolle säännöllinen työnteko on vielä toistaiseksi aikamoista huithappelia. Toivon mukaan meille palaa keväällä viisastunut, lapsirakas kiltti poniruuna.

Alpon tilalle tulee tammikuun alussa shetlanninponitamma Runorannasta. "Kimu" on kimo satuponi, joka on kaikenlisäksi tiineenä. Nyt seuraakin siis yllätys: Kimu viettää meillä varsalomaansa ja helmikuussa maailmaan putkahtaa toivon mukaan terve varsa, meidän uusi asukas! Saamme siis pienen shettislapsen osaksi tallijoukkoa helmikuussa, minkä jälkeen Kimu-emä lähtee vieroituksen myötä takaisin Runorantaan. Olen niin innoissani!

Mikko minulta tänään kysäisi, että aionko nyt shetlanninponikasvattajaksi ja että enkö saa työpaikalla ala-asteella mukuloista tarpeekseni. Ehkä ja en. Voi ihmetystä ja jännitystä, mitähän kaikkea ensi vuosi tuokaan tullessaan..

Kuvituskuvina Alpon ja Veeran viimeinen yhteinen hankiratsastusretki. Mikko innostutti Veeraa pukemaan kuvausta varten Alpolle vähän hienommat päävehkeetkin. Ja huomasitteko muuten, että Veera ratsasti pelkällä riimulla. Saan olla ylpeä kolmevuotiaan omistaja. Näitä kauniita kuvia on ilo katsella kun ikävä yllättää Alpon poissaolon aikana.